Ottomatias.

Google lupasi julkistaa jotain erikoista kehittäjäkonferenssissa Google I/O:ssa ja täytti lupauksensa Google Wavella. Google Wave on Googlen näkemys siitä, mitä sähköisen viestinnän pitäisi olla. Se yhdistää pikaviestintää ja sähköpostia ja lisää vielä jotain omaa sekoitukseen. Wave on sitä, mitä ‘unified messagingin’ pitäisi olla.

Wave on jo perusluonteeltaan erilainen kuin muut pikaviestimet. Google Wavessa luodaan wave, johon voidaan lisätä ihmisiä, ja jokainen näkee kaiken mitä muut tekevät. Tuohon Waveen voidaan sitten lisätä sisältöä eri lähteistä, netistä, tiedostoja omalta koneelta tai normaalisti pikaviestintyyliin kirjoittamalla. Lopuksi Waven ’syntymistä’ voidaan katsoa uusintana.

Wave on Where2Techin, saman pienen Googlen ostaman yrityksen joka kehitti Google Mapsin kehittämä viestintätapa. Liitetiedostojen lisääminen toimii yksinkertaisesti vetämällä tiedostoja Waveen, josta ne voi jakaa kenelle tahansa wavessa olijalle. Lisäksi wavet voi helposti lisätä vaikkapa omaan blogiinsa samaan tyyliin kuin Youtube-videoita.

Waven ulkoasu on Gmailin kaltainen, mutta jokaisella yhteystiedolla on näkyvissä myös avatar, vähän Twitterin tyyliin. Muutenkin yhteystietoihin on selvästi panostettu.

Wave kuulostaa juuri siltä, mitä yritykset ja yhteisöt tarvitsevat viestinnänsä kehittämiseen. Kaveripiirin viestinnälle on jo olemassa pikaviestimiä ja liitetiedostojen jakaminen ja keskustelujen tallentuminen näppärästi on siinä ehkä hieman vähemmän tärkeä ominaisuus, mutta varmasti tarjoaa paljon siihenkin käyttöön.

Vielä viimeinen etu: Google Wave on open sourcea. Kyllä, ja hyvällä APIlla varustettuna jo valmiiksi, joten kolmannen osapuolen innovatiivisia plugineita ja uusia käyttötapoja tullaan varmasti näkemään huimasti. Tämä mahdollistaa myös Waven asentamisen omalle palvelimelle, joka varmasti houkuttaa yrityskäyttäjiä.

Sitten se pahin puoli: Wave ei ole vielä valmis, vaan on vasta Googlen rajatussa testauksessa ja tulee yleiseen tarjontaan “myöhemmin tänä vuonna”.

Lisää kuvia ja informaatiota Googlen blogissa. Tästä voi tulla seuraava sähköposti. Wavea odotellessa.

Uusi versio Wordpressistä tuntuu todella hyvältä. Uusi Quickpress-toiminto nopeaan bloggaamiseen, huomattavasti kattavampi ja informatiivisempi Dashboard sekä hallinnan helppous. Kaikki samassa paketissa parannetun ulkoasun kanssa.

Computerworldissa oli mielenkiintoinen artikkeli, jossa kirjoittaja – paatunut Windows-rikollinen käyttäjä päättää siirtyä kahdeksi viikoksi Linuxiin.

Artikkeli välttää suurimman osan flamewar-aiheista, mutta pakko se on jostain repiä. Ihmettelen nimittäin kritiikkiä siitä, että Ubuntun update-manager ei osannut päivittää kirjoittajan Open Officea 2.4:stä kolmoseen. Osaako MS Office edes ilmoittaa, että uusi versio on kaupoissa? Ei osaa. Saati sitten, että se asentuisi automaattisesti. Muutenkin kirjoittajan mukaan yksi Ubuntun huonoimmista ominaisuuksista liittyy update-manageriin (verrattuna siis Windows Updateen, joka on hänen mukaansa selkeä).

Omissa Windowseissani ei ole päivittynyt juuri mikään ohjelma automaattisesti (pl. open source-softat kuten Firefox ei oikeastaan mikään). Lisäksi Windows Updaten asentamat päivitykset on useinkin nimeltään tyyppiä KB231541, joten selkeyttä kaivattaisi sielläkin. Erikoista on myös se, että kirjoittaja kritisoi sitä, että .rpm-paketit eivät asentuneet klikkaamalla. Hmm. Itse asiassa Windowsissa ei aukea edes kaikki .exet, saati sitten että voisi vielä kokeilla avata esimerkiksi .dmg-tiedostoja. Tämä on lähes yhtä outoa kuin se, että jotkut uudet käyttäjät kritisoivat Linuxia siitä, että Windows-ohjelmien käyttäminen vaatii Winellä kikkailua. Asentakoot itse vaikkapa SpamAssassinin Windowsiin ja kertokoon sitten miten helppoa ohjelmien asentaminen Windowsissa on. Linuxissa homma onnistuu apt-get install spamassassin-komennolla. Windowsin tavasta voit lukea esim täältä.

Suurin ongelma tämänkaltaisissa kirjoituksissa on aina sama. Testaaja ei tunne Linuxia yhtään, mutta on osaavahko käyttäjä Windowsissa. Toki sellaiselle next-next-next on kätevin mahdollinen tapa, mutta mietitäänpä asiaa osaamattoman (siis oikeasti osaamattoman, ei Windowsiin tottuneen) käyttäjän kannalta.

Ubuntussa voi mennä Add/Remove programsiin (niinhän Windowsissakin, sillä erotuksella että Windowsista ei voi käytännössä lisätä mitään) ja jos tarve on vaikkapa nettiselaimelle, niin kirjoittaa hakukenttään browser, valitsee oikean ja painaa asenna. Parissa minuutissa ohjelma on asennettu. Windowsissa googlataan hetki (Free, windows, browser, download), toivotaan, että ensimmäinen tulos ei satu olemaan spy-/adwarea ja asennetaan next-next-next. Seuraavan tietoturva-aukon kohdalla purkka hajoaa. Linuxissa se päivittyy automaattisesti hamaan tulevaisuuteen.

Mielestäni jälkimmäinen kuulostaa paremmalta tavalta – ja minä olen sentään nykyään mäkisti.

En ole hetkeen taas desktopissa Linuxia käyttänytkään kun ensin siirryin työkuvioiden takia Windowsiin ja sitten turhauduttuani siihen siirryin Mäkkiin. Palvelinkäytössä toki pyörii Debian, joten osaaminen pysyy yllä, mutta desktop-ohjelmien tuoreesta kehityksestä olen hieman sivussa.

Siksi luin, osaksi riemulla hauskan kirjoituksen johdosta, osaksi pettyneenä moniin kehittäjien tekemiin ratkaisuihin joista vasta nyt kuulin, Tux Rambling-blogista tiukkasävyisen kirjoituksen.

Onko tämä esimerkki Stevie Wonderin suunnittelemasta UI:sta?

snowcrash5 antaa aika tiukkaa palautetta KDE4:stä (itse testasin KDE4:ää viimeksi alpha-versiona) ja parista ohjelmasta blogissaan. Pahinta oli Amarokin muuttuminen kauhean näköiseksi. Amarok oli paras musiikinsoitto-ohjelma mitä olen kokeillut, mutta tuoreesta versiosta otetut screenshotit eivät vaikuttaneet lupaavilta. Lisäksi olivat poistaneet iPod-tuen, paskiaiset.

Noihin pikaviestimiin en ole koskaan innostunut, joten Pidginistä en sano mitään. Irssi toimii eikä kaadu

Nokia on julkaissut Maemon SDK:sta uuden pre-alpha-version. Uudessa versiossa tulee mukana mm. kauan odotettu 3G-tuki, joka viittaisi siihen, että joko seuraavassa tabletissa on jo 3G-piiri tai sitten Maemoa ryhdytään leipomaan myös puhelimiin.

Jos Nokialtakin on tulossa Linux-puhelin niin Androidille tulee varmasti hyväkin kilpailija. Kun samaan aikaan parjatun Symbianinkin koodia ollaan vapauttamassa niin tämähän tarkoittaa vapaista ohjelmistoista ja raudasta pitäville kissanpäiviä.

Itse SDK ei vielä ole riittävän valmis oikeaan testaamiseen ja koska se ei tule olemaan taaksepäin yhteensopiva nykyisten laitteiden kanssa, niin eipä olisi laitettakaan sen testaamiseen. Toivottavasti ja luultavasti kuitenkin nelosmaemokin hyötyy tästä uutisesta välillisesti.