Ottomatias.

MikroBittiin pitkään kolumneja kirjoittanut Tapio Berschewsky (jonka kanssa itse asiassa olin kerran sähköpostikirjeenvaihdosta liittyen Travian-nettipeliin ja sen uutisointiin ko. lehdessä) sai lähtöpassit lehdestä tarjottuaan päätoimittajalle kolumnia, joka käsitteli nettipiratismista melko myönteiseen sävyyn.

Berschewsky ehdottaa kolumnissaan “kulttuuriveroa”, joka yhdistäisi TV-luvan ja kasettimaksut sekä sallisi “warettamisen”. Berschewsky moittii huonolaatuista digi-tv-kuvaa ja vertaa sitä teräväpiirtona, ilman mainoksia hankittuun piraattiversioon.

Kolumnissa on paljon asiaa. Esimerkiksi kasettimaksu on moraalisesti täysin kestämätön idea, joka siis maksetaan siksi, että ihmiset kuitenkin rikkovat lakia. Se on verrattavissa siihen, että auton hintaan kytkettäisi rattijuoppomaksu, joka jokaisen tulisi maksaa siksi, että he kuitenkin ajavat kännissä. Siltikäänhän kasettimaksu ei poista vastuuta mahdollisista tekijänoikeusrikkomuksista vaan korvaukset tulevat rikostapauksissa kuitenkin maksettavaksi. Tekijänoikeustahoilla selvästi on liikaa valtaa.

Yksi ongelma tähän silti sisältyy (siis sen lisäksi, että MikroBitin päätoimittaja on ei tunnu olevan mikään järjen jättiläinen). Berschewsky kirjoittaa:

Minä nimittäin ainakin haluaisin juuri sen mitä warettajat saavat. Eli kaiken maailman median helposti hiirellä kliksutellen. Laadukkaammin ja paremmin kuin Anttilasta tai Play.comista. Koska ja missä vain, ekologisesti ja nopeasti.

Kuulostaa hyvältä. Kysymys on vain siitä, mihin hintaan ja kuka sen maksaa. Haluavatko kulttuuria kuluttamattomat tarjota omalla kustannuksellaan Tapiolle mahdollisuuden katsoa amerikkalaisia laatusarjoja?

Tekijänoikeuslaissa on loputtomasti puutteita. Silti on selvää, että korvaus hyvin tehdystä työstä pitää tekijöille maksaa (jos he sitä haluavat). Jos joku tekee hyvää taidetta, hän todennäköisesti saa paljon rahaa. Jos joku tekee huonoa taidetta, hän saa vähän rahaa tai ei ollenkaan rahaa. Kuinka jaamme nuo rahat kulttuuriveron jälkeen tekijöiden kesken?

Jotenkin minusta tuntuu, ettei sosialismi ole tähän(kään) ongelmaan kuitenkaan ratkaisu.