Ottomatias.

I hate the king of Thailand and I hope that the monarchy there will collapse soon.

Katsotaan joudunko linnaan kun joskus Thaimaaseen lähden.

Tarja Halonen tiesi että kansainvälinen lama on tulossa, jo viisi vuotta sitten! Ihme kyllä, itse puheessa hän ei ilmeisesti jaksanut vaivautua meitä muita hölmöjä aiheesta valistamaan. Kuten Halonen itse toteaa “En halua olla jälkiviisas”. Miksiköhän hän sitten on? Kai sitä pitää jotain viisautta löytyä siltäkin naiselta.

Kirjoittelin jokin aika sitten Fonectan luokattomasta palvelusta. Nyt ajattelin huvikseni tarkistella minkälaista tavaraa hakusanalla Fonecta oikeastaan netistä löytyykään (eli lähinnä, olisiko joku muukin havainnut sen että numeropalvelut on pelkkää huijausta). No, etusivu oli pelkkiä oikeita Fonectan sivuja, mutta viimeisenä, kymmenentenä tuloksena löytyikin sitten helmi – huonoin näkemäni toteutus mobiilisivusta. Tekijänä luonnollisesti samainen Fonecta, jolla on nyt siis hallussaan sekä huonoin numeropalvelu että huonoin mobiilisivu. Nämä yhdistämällä saadaan vielä kolmaskin kärpänen samalla iskulla, koska mobiilisivun aiheena on toki numerohaut.

Nyt on nimittäin Fonectan webdesignerit iskeneet viisaat päänsä yhteen ja lähteneet mobiilimarkkinoille. Ilmeisesti siellä mietittiin tärkeimpiä eroja oikean selaimen ja mobiiliselaimen välillä ja päädyttiin siihen, että tärkein ero on se, että mobiiliselaimen näytön leveys on 160px. Näin sitten päädyttiin tekemään etusivu, joka on tasan 160px leveä. Joku asiansa osaava olisi saattanut keksiä, että CSS ja jopa plain old HTML tarjoaa keinoja sivun skaalaamiseen kapeammallekin näytölle. Fonectalla nyt kuitenkin toimittiin näin. Paitsi, ei tietenkään kaikissa sivuissa.

3 ylintä linkkiä tuolla mobisivulla johtaa samalla tavalla muotoiluille kauheille mobiilisivuille. Näin on ilmeisesti ajateltu aivan oikein, että asiakkaan ei tarvitse latailla tuhannen kilotavun (esimerkkinä tällaisesta muuten Kauppalehden etusivu. Se yleensä jää hieman alle megan, ei toki ihan aina) sivuja. Kuitenkin ohje-sivu on muotoiltu ilman tuota 160px:n kokoa, samoin sivulta löytyvät muut linkit johtavat oikeille nettisivuille. Mikäköhän idea tuossa ohjesivussa oli? Unohtuiko siitä 160px vai keksivätkö ne viimein, että kyllähän tämä toimii näinkin? Onkohan kukaan tekijä testannut tuota palvelua?

Sen verran voin Fonectaa armahtaa, että todennäköisesti sivu on aika vanha, eikä siihen aikaan ollut kunnollisia mobiiliselaimia. Toisaalta, kai sitä sielläkin on kuultu siitä, että nettisivuja voi muokata ja muuttaa ajan myötä?

Spotify, josta kirjoittelin aiemmin innoissani on eilen ilmoittanut poistavansa lukuisia artisteja ja biisejä joko kokonaan, tai niin, että niitä ei voi kuunnella tietyillä markkina-alueilla. Tämä johtuu – tietenkin – levy-yhtiöiden ahneudesta.

Minun piti jo aiemmin kirjoittaa uudestaan Spotifystä, koska palvelussa on alkanut näkymään ihmeellisiä erikoisuuksia nimenomaan tuossa musiikkitarjonnassa. Biisit katoilee ja palaa uudestaan soitettaviksi satunnaisen oloisesti, eikä tästä koskaan raportoida missään. Välillä jotkut biisit ovat myös “only available to premium subscribers”, eli käytännössä niille, jotka maksavat kuukausimaksua palvelusta.

Nyt musiikkitarjonnasta on poistunut siis kerralla iso satsi artisteja ja tuntuu vähän, että Spotify loi hypeä laittamalla kaiken mahdollisen (ja vähän mahdotontakin) musiikin heti palvelun käynnistyessä soitettavaksi, mutta nyt totuus alkaa paljastumaan. Spotifyn blogin mukaan mikään levy-yhtiö ei kuitenkaan ole poistumassa palvelusta (joskin huhuja Warnerin lähdöstä on).

Samalla Myrtti raportoi Twitterissä, että matkustaessa Spotify toimii vain kaksi viikkoa. Jos profiiliin Spotifyyn on määritelty maaksi vaikkapa Suomi, niin muualla kuin Suomessa se toimii vain 2 viikkoa. Tämäkin liittyy joihinkin kummallisiin rahastusmalleihin levy-yhtiöiden osalta.

Blogin kommenteissa on tulikivenkatkuisia kommentteja niiltä, jotka ostivat etukäteen maksettavan vuoden tilauksen ja nyt eivät voikaan soitella suosikkibiisejään. Ymmärtäähän tuon, Suomen kuluttajansuoja ei ainakaan moista toimintaa yritykselle mahdollistaisikaan. Käyttäjien turhautumisen tiivistää aikalailla www.stopify.com -parodiamainos.

Toivottavasti Spotify tästä vielä nousee, mutta melkein kallistuisin uskomaan, että levy-yhtiöt eivät vieläkään ole valmiita tunnustamaan, että musiikin kulutus on muuttunut. Myyntitavan muuttumiseen ilmeisesti kuitenkin vielä kestää.

Helsingin hallinto-oikeus päätti tänään, että Karkkilassa, Vihdissä ja Kauniaisissa tapahtunut 232 äänestäjän äänten katoaminen ei ole sellainen vaalin tuloksen kannalta relevantti ongelma, jonka pitäisi johtaa kuntavaalien järjestämiseen uudelleen. 232 ääntä tarkoittaa n. 2 prosenttia noissa kunnissa annetuista äänistä.

Suora lainaus hallinto-oikeuden päätöksestä

Kynnyksen vaalien uudelleen toimittamiselle on oltava huomattava myös valtiollisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta

Mitäköhän valtiollista perusoikeutta kuntavaaleihin edes voitaisi perustellusti soveltaa? Käsittääkseni perustuslaki ei tunne kuntavaaleja ja Suomen kuntien suhteellisen suuresta itsenäisyydestä johtuen voitaisi puhua mieluummin kunnallisesta perusoikeudesta. Oli miten oli, esimerkiksi presidentinvaalit 2006 olisi ratkaistu tuolla kahdella prosentilla. Eikö sillä tosiaan ole relevanssia? Tarkoittaako hallinto-oikeus, että kuntavaalit ovat vähemmän arvokkaita kuin presidentinvaalit?

Effi aikoo perustellusti valittaa ja hakea korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Jos korkein hallinto-oikeus katsoo, että kuntavaaleissa 2% virhemarginaali on ok, niin aion ehdottaa seuraavissa kuntavaaleissa vaalien ulkoistamista Suomen Gallupille. Tulee paljon halvemmaksi ja virhemarginaali ei juurikaan kasva.